Jokainen minut tunteva tietää, että sorvaan yhdistelmiä - pentueiden tulevia vanhempia yhteen mielessäni ja paperilla (nykyisin koiranetissä) vuosikausia. Mietin, haudon, tuunaan, säädän ja viritän, kunnes olen tyytyväinen. Koska pennutustiheys on näinkin huima 2-7 vuotta, ehtivät suunnitelmat muuttuakin moneen kertaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yhdistelmää olisi tarkoin harkittu.
Tulevan Willicon kevätpentueen isäehdokas muuttui viime hetkessä. Keinosiemennyksen kulut ja riskit alkoivat allekirjoittanutta hirvittää siinä määrin, että pakastesperman sijaan päädyin luomumpaan astutukseen. Koska havittelemaani Jason de la Douce Plainen linjaa on saatavissa Suomestakin, valikoitui sulhasehdokkaaksi uros, jolle Jason on isoisoisä. Kyseistä koiraskoiraa olen aikanani jo Wiccan siskopuoli Ninjalle katsellut - siis ennen kuin Ninjan veli Velmu sairastui perinnölliseen addisonintautiin ja kaikki suunnitelmat Ninjan jalostuskäytön suhteen heitettiin romukoppaan - ja nyt kun suunnitelma A:n suhteen alkoi nousta seinä pystyyn, tämä turkulainen herrasmies muistui mieleen. Ilokseni koiran omistaja oli valmis koiran jalostukseen antamaan ja nyt ollaan jo siinä pisteessä, että varsin nopeasti siirrymme sanoista tekoihin.
Koska Wiccan juoksu on jo alkanut, tulen huomisen "nukkumispäivän" (kirjoitan tätä blogimerkintää yövuorossa) käyttämään eläinlääkärillä juoksemiseen. Aamusta kipaisen omaeläinlääkärille progesteronimääritykseen ja iltapäivästä kiiruhdan Wiccan kanssa Porvoon Eläinlääkäriasemalle silmäpeilaukseen, sillä muuttuneiden PEVISA-sääntöjen myötä Wiccan edellinen, 18kk vanha peilauslausunto ei ole enää voimassa.
Nyt peukut pystyyn kaikki, jotta a) silmät ovat edelleen terveet b) juoksu ei ole ehtinyt liian pitkälle astutusta silmälläpitäen. Huomenna uudet kuulumiset, olivat ne sitten mitä tahansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti